Yhdistyksen nimi on Haapamäen Metsästysseura ry. ja kotipaikka Keuruun kaupunki Keski-Suomen läänissä. Yhdistys on perustettu toukokuun 19. p:nä 1935 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi. Seura on Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen Kennelliiton Keski-Suomen piiri ry:n jäsen ja noudattaa niiden sääntöjä ja määräyksiä.
Seuran tarkoituksena on harjoittaa
1) järkiperäistä metsästystä;
2) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa;
3) metsästysampumaurheilua ja
4) kenneltoimintaa
Tarkoitustaan seura toteuttaa
1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;
2) suorittamalla riistanhoitotöitä;
3) valvomalla vuokra-alueillaan tapahtuvaa metsästystä;
4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;
5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;
6) kouluttamalla jäseniään;
7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asiaomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa ja
8) edistämällä metsästyskoiratoimintaa.
Seuran varsinaiseksi tai koejäseneksi johtokunta voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sekä Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen Kennelliiton Keski-Suomen piiri ry:n sääntöjä ja päätöksiä.
Koejäsenyys kestää enintään 2 vuotta, minkä ajan kuluessa johtokunnan on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenten arvo on elinikäinen.
Kannattavaksi henkilöjäseneksi seuran johtokunta voi hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla henkilö- tai yhteisöjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.
Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää.
Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua, eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä paitsi, että koejäsen voi metsästää vain varsinaisen jäsenen valvonnassa.
Maanomistaja, joka metsästysvuokrasopimuksella vastikkeetta luovuttaa seuralle omistamansa kooltaan vähintään 30 ha käsittävän tilan pienriistan metsästysoikeuksilla, vapautetaan jäsenmaksuista niin kauan, kuin tällainen vuokrasopimus on voimassa.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat vapautetut riistanhoitovelvoitteista ja jäsenmaksuista. Kannattavilta henkilö- tai yhteisöjäseniltä ei peritä liittymismaksua, eikä heillä ole riistanhoitovelvoitetta. Vuotuinen tai kertakaikkinen kannattajajäsenmaksu määrätään vuosittain erikseen yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen osalta seuran talvikokouksessa.
Riistanhoito- ja ilmoitusvelvoite
Jäsen on myös velvollinen
1) suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman riistanhoitovelvoitteen edellyttämän määrän ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan riistanhoitotoimenpiteistä sekä pyytämästään riistasta sekä
2) tekemään näistä vuosittain ilmoituksen seuran johtokunnalle tai riistanhoitotoimikunnalle.
Riistanhoitovelvoitemaksu
Jäsen, joka ei ota osaa riistanhoitotyöhön tai joka jättää tekemättä edellä mainitut ilmoitukset, on velvollinen suorittamaan seuralle riistanhoitovelvoitemaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain vahvistaa. Riistanhoitovelvoitemaksu on suoritettava seuralle taannehtivasti seuraavan kalenterivuoden maksuajankohdan yhteydessä.
Seuran johtokunta voi erityisistä syistä (esim. ikäraja, sairaus tms.) vapauttaa jäsenen riistanhoitovelvoitteen ja riistanhoitovelvoitemaksun suorittamisesta joko osittain tai kokonaan.
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Seuran johtokunta voi erottaa jäsenen, joka
1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen tai muiden velvoitteiden suorittamisen;
2) toimii yhdistyksen sääntöjen ja hyvien metsästystapojen vastaisesti;
3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä;
4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti tai
5) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.
Ennen päätöksen tekoa johtokunnan on varattava asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen.
Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoaminen on annettava kirjallisesti tiedoksi seuran johtokunnalle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsottakoon erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen.
Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkauttamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi-huhtikuussa ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua johtokunnan tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta. Päätetyn ilmoitustavan lisäksi voidaan kokouksesta tiedottaa vapaasti muillakin tavoilla.
1) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
2) yhdistyksen verkkosivuilla tai
3) sähköisesti tekstiviestillä, sähköpostilla tai niitä vastaavalla tavalla tai
4) sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä
Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;
2) Todetaan kokouksen laillisuus;
3) Hyväksytään työjärjestys;
4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta;
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille;
6) Toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali;
7) Toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle;
8) Toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle tilikaudelle;
9) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten ja määrätään jäsenten riistanhoitovelvoitteet sekä päätetään mahdollisen riistanhoitovelvoitemaksun määräämisestä ja suuruudesta;
10) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksuista;
11) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio;
12) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset, milloin seuran jäsen on sääntöjen 7§ mukaan saattanut erottamisensa seuran kokouksen ratkaistavaksi;
13) Valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin;
14) Käsitellään muut johtokunnan tai seuran jäsenten johtokunnalle vähintään 3 viikkoa ennen vuosikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat;
15) Päätetään Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen Kennelliiton Keski-Suomen piirijärjestöille sekä Keuruun riistanhoitoyhdistykselle tehtävistä esityksistä;
16) Keskustellaan muista mahdollisesti esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.
Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioista.
Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelemistä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8§:ssä on mainittu.
Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.
Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä kannattavia jäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni, Valtakirjalla ei saa äänestää.
Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös tilintarkastajille tarkastettaviksi vähintään kuukautta ennen talvikokousta. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema johtokunta.
Johtokuntaan kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut kuusi jäsentä. Johtokunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet johtokunnan jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikautta estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolta.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi, tai kun puolet johtokunnan jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.
Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai kukin erikseen
Johtokunnan tehtävänä on erityisesti
1) Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;
2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti
3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti.
4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä;
5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta
6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista;
7) toimittaa riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot;
8) nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen kennelliiton Keski-Suomen piirin sekä Keuruun riistanhoitoyhdistyksen kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole jo asiasta päättänyt;
9) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;
10) pitää seuran jäsenluetteloa;
11) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;
12) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;
13) hyväksyä ja erottaa jäsenet;
14) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;
15) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista;
16) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä
17) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
Seuran yleiset metsästyssäännöt ja niihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.
SEURAN VAROJEN JA ARKISTOJEN SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura purkautuu, käytetään sen jäljellä jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.
Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseoyhdistys- Jaktmuseum förening i Finland r. y :lle (=Suomen Metsästysmuseo).
Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen Kennelliiton Keski-Suomen piireille ja Keuruun riistanhoitoyhdistykselle.
Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.